Kengät jalkaan

Maatalouskoululainen tulee onneksi tänään jo kotiin. Tuo pienempi poikakolmikko selvästi kaipaa siskon niskalenkkiä, sylittelyä ja pakkosuukkoja. Kotosalla pitäisi aina olla yksi sellainen tyttö, joka pitää nuo villipojat naisen kurissa ja nuhteessa. Nytkin kaksi pojista painii vuoronperään olohuoneen sohvalla, välillä meidän "kielletyllä" sängyllä. Kielletyllä sen takia, että pitävät tapanaan hieroa hiekkaisia, haisevia sukkiaan juuri meidän tyynyillä. Se on semmoinen homma, josta meidän isi oikein riemastuu.
Miehellä on vapaapäivä. Keskellä viikkoa, kauniina syyskesän päivänä. Kaikki normimiehet ovat tällaisena päivänä työmaillaan, jos vain sellainen on ja meidän työintoinen isimme joutuu kiemurtelemaan kotona Tirtetan hyppyytettävänä. (Nyt kuulema isin lakana haisee poikien hyppimisen jälkeen "petroolille".)
Tirtetan lempipuuhaa nykyään on laittaa omassa pikkukeittiössään isille kaikenlaista ruokaa: mansikkavanukasta ja rapupiirasia sekä suklaapirtelöä. Ja isi syö ja ryystää ja kehuu, kuinka maukasta ruokaa Tirtetta on laittanut. Leikki saattaa kestää ja kestää ja sitten isi katsoo parhaimmaksi lähteä viemään roskia.

Oli ihana lähteä aamutuimaan yhden pojan kanssa hammaslääkäriin Kivelään. Satoi ihanaa vettä, oli levollinen tunnelma. Löysin isojen tyttöjen kumisaappaat jalkaan, kun aamulla huomasin, että kenkätilanteeni on aika vaatimaton. Kun keväällä lumikinoksissa pääsi Crokseilla kulkemaan, jätin talvikengät pois. Monta kertaa hain Kaisaa tarhasta muovikengät loskaa täynnä. Nyt olen koko kesän selvinnyt näillä vanhimman tyttäreni kolme vuotta (jos ei neljäkin) sitten ostamilla Crockseilla. Talvikengät ostin kait 12 vuotta sitten ja oli hyvä ostos, kun ovat ehjät vieläkin ja kelpuutan ne ensi talveksikin. Ei mitään vikaa kengissä.
Kun menimme naimisiin, totesin miehen olevan oikea kenkäfriikki. Hänellä oli varmaan 50 paria kenkiä. Minulla 2-3 paria. Ihan taloudellisista syistä mies on joutunut vähän kenkienostohimoaan hillitsemään, mutta kyllä hän viimeksikin osti kahdet kengät kerralla. Siinä miehen kenkienostossa on nyt kyllä se hyvä puoli, että kolmella vanhimmalla pojalla on samankokoinen jalka kuin isällään, eli reilu 43. Yhtenä päivänä kuiskasin lukiolaispojalle, että ota vain tuolta isin kenkäkaapista ihan mitkä haluat käyttöösi, kun ei se isi edes muista kaikkia kenkiään.
- "No voisin mä yhdet lenkkari ottaa" poika sanoi ja haki kaapista kengät omaan talteensa. Isin kaapissa kun on lenkkareita ja piikkareita varmaan 15 paria.

Aamun sade oli ihana senkin takia, että siitä tuli kiitollinen olo siitä, että saamme asua näin hyvässä maassa. Kun muutama ystäväni on nyt parin viikon sisällä kotiutunut Afrikan olosuhteista, niin varmaan heilläkin sade tuntuu uskomattomalta lahjalta.
"Tuulennon tupa" -blogissa kerrottiin viimeksi tämän kesän hunajasadon talteensaamisesta. Jos muistan oikein, blogissa mainittiin, että yksi mehiläinen kerää elämänsä aikana noin ruokalusikallisen hunajaa. Jäin ajattelemaan, kuinka mahtavasta, ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta luomistyön ihmeestä on hunajassa kyse. Olen valtavan kiinnostunut mehiläisten kasvattamisesta, mutta haluaisin mielelläni päästä kokeneen kasvattajan oppiin, kuinka eri työvaiheet tehdään. Sen verran tarkoista toimista on kyse ja ne pitää tehdä oikeaan aikaan.

Minun on jo useamman päivän ollut mielessä sitruunamuffinssit. Ostin äsken sitruunoita ja nyt tartun toimeen.
Tirtetta sanoo tuossa:
- "Älä enää ikinä osta sitä laguu, joka maistuu joulukuuselle."
Olisikohan kyseessä Terva Laku?