Katsoin YLE Areenalta Ykkösdokumentin "Arvokas ja herkullinen jäte". Ohjelman nimi antaa osviittaa siitä, mitä ohjelma käsitteli.
Suomalainen kuluttaja katsoi ohjelmaa suu auki: onneksi meillä Suomessa ei sentään ihan tuollaista menoa ole. Minun oli toisin ajoin vaikea katsoa, "mitä ruualle tehtiin".
Ajattelemisen aihetta antoi kylmät tilastoluvut: euromaissa laitetaan kaatopaikoille vuodessa syömäkelpoista ruokaa 100:n miljardin euron edestä. Esimerkiksi Itävallassa on selvitetty, että jokaisesta kotitaloudesta päätyy syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa 400:n euron arvosta.
Ohjelmaa katsoessa tulee helposti olo, että eipä yksi ihminen paljoa voi tehdä tuon suuruusluokan epäkohtien edessä. Totuus on kuitenkin toinen: joka ikinen ruokaa ostava ja syövä ihminen on avainasemassa tässäkin asiassa. Jokainen kuluttaja valinnoillaan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kehitys meillä siirtyy. Haluammeko ostaa tomaattimme tietyn standardin kokoisina ja värisinä, vai valitsemmeko tomaatin sen perusteella, kuinka se on tuotettu ja missä.
Me voimme myös palautteellamme antaa kauppiaille viestiä, mihin suuntaan toivoisimme asioiden kehittyvän.
Minulle oli hyvä uutinen, kun kuulin Ruoholahden Citymarketista, että päivää ennen viimeistä myyntiajankohtaa leipäosastolta kerätään leivät säkkeihin ja toimitetaan Pelastusarmeijalle. Monen kauppiaan mielipide on, että elintarvikkeiden toimittaminen hyväntekeväisyyteen on hankalaa ja riskialtista. Minun olisi helppo uskoa, että kyse on vain viitseliäisyydestä. Toki helpommalla kaupan työntekijät pääsee, jos hävikki laitetaan jätteisiin, eikä sitä tarvitse varastoida hakijoita odottamaan.
Samalla tavoin kannatan kokosydämisesti elintarvikkeiden hinnan alentamista ennen viimeistä myyntipäivää.
Ohjelmassa oli niin paljon vaikeasti sulateltavaa, että katson luultavasti sen ajatuksen kanssa uudestaan.
Muistan lukeneeni tutkimuksesta (ehkä se sama, johon tekin osallistuitte?), että suomalaisessa kotitaloudessa menee jopa tonnilla ruokaa roskiin vuosittain. Vaikka dokumentin saksalaisten leipomoiden jutut näytti hurjilta, niin ihan sitä samaa se on meilläkin. Itse dyykkaan helsinkiläisen lähiön pikkuruokakaupan roskiksia kavereiden kanssa. Yleensä 1-2 bioroskista on täynnä leipää, josta iso siivu on paistopistetuotteita. Sitten on yksi roskis täynnä vihanneksia ja iso musta sekajäte täynnä maitoja, jugurtteja, espressokoneen kahveja, keksiä, pullaa... Ihan uskomatonta. Kesällä yksi tuttu oli dyykannut samaisesta paikasta Arabian astiaston, sellaisen joka oli siis jäänyt "osta ruokaa, saat tarroja, jolla saat astioita"-kampanjasta yli. Toisessa lähiössä on kaksi valtavaa roskista täynnä samana päivänä poisheitettyä leipää, kaveri täytti sellaisen korkean jääkaappi-pakastin yhdistelmän pakastimen (eli puolikkaan kaapin kokoisen) kokonaan kerralla, 15 pakettia erilaisia leipiä ja 5 eri pullaa.
VastaaPoistaTälläpäin kauppojen roskikset on sellaisia puristimella varustettuja surmanloukkuja...
VastaaPoistaUskomatonta tuo, mitä kerroit.
Mutta niinkuin ohjelmassa haastatellut, dyykkaamalla itsensä 90% ruokkivat sanoivat, dyykkaaminen on kannanotto ja periaatekysymys vääristynyttä ruokakulttuuria kohtaan.
Niinkuin monessa yhteiskunnan epäkohdassa, tässäkin auttaisi, jos asiasta nostettaisiin äläkkä.
Me ostamme aika usein tuotteita, jotka on laputettu keltaisilla lapuilla eli miinus 30 prossaa, ei kylläkään raakaa kalaa eikä lihaa. Leikkeleet, juustot ja useimmat einekset esimerkiksi menevät täydestä. Minusta on hävitöntä ja suoranainen synti, että ruokaroskikset ovat melkein järjestään noita puristimella varustettuja, kun niin moni oikeasti näkee nälkää täälläkin. Monet tietysti suuttuvat siitäkin, jos köyhille tarjotaan viimeisen päivän ruokaa. Siksi kai mikään äläkkäkään ei auta. Vasta nälkä opettaa.
VastaaPoistaKyselin joku aika sitten kaikista lähellä olevista ruokakaupoistamme (alle 30min ajomatkan päässä olevista) että saisinko hakea heidän hevi osaston sellaiset tuotteet jotka eivät kelpaa myyntiin eläimille ruuaksi. Mikään kauppa ei luvannut. Sama koski aikoinaan kun kyselin leivistä. Heittävät mieluummin roskiin.
VastaaPoistaMeillä ei mene yleensä ollenkaan ruokaa roskiin. Jollekin eläimistä aina kelpaa ruuan tähteet :)
Koetan aina ostaa ruoat niin, että saamme ne syötyä, eikä ruokaa tarvitse heittää pois. Jos ruokaa jää yli, sen syön seuraavana päivänä töissä lounaaksi. Muutamalla ystävälläni on tapana tehdä valtavia määriä ruokaa, josta puolet heitetään pois. Vuosienkaan jälkeen heillä ei le käsitystäkään kuinka paljon heidän perheensä yleensä syö ja paljonko kannattaisi valmistaa. Epätaloudellista kaiken kaikkiaan.
VastaaPoistalieneekö tähän kaikkeen syynä eu ja sen määräykset?Mene ja tiedä,mutta minusta kyllä ihan älytöntä touhua maassa,jossa on oikeesti nälkää näkeviä ihmisiä.Ite kans kattelen tarjous-tuotteita melko pitkälle,ostan myös liha/kalatuotteet tarjouksesta ja teen niistä saman tien ruokaa.Setäni tuo meille(tai omien lastensa perheille)Valion ruokalasta ylijäänyttä ruokaa,joka olisi menossa kaatopaikalle.Maksaa niistä sen jäsenmaksun!Tai jos on pakkaamossa tullu virhe-jugurtteja(mm.väärää jugurttia menny purkkiin) jne.Joskus iteki tulee haettua myymälästä Valiolta niitä edullisempia tuotteita.
VastaaPoistaRuokaa roskiin menee kai siksikin paljon, kun otetaan liikaa lautaselle ja ei syödä kaikkea, siis kotosalla - ei meillä kylläkään.
VastaaPoistaOstamme niitä aletuotteita,joita tarvitsemme, jos niitä on, koska yleensä esimerkiksi ruisleipä on ihan OK, muun leivonkin itse.
Appelsiinien ja muiden kaukomaiden tuotteiden tuonnissa saisi olla kesäaikaan katko, koska on monia oman maan tuotteita eikä tarvitsi rahdata kaukaa. Toki täälläkin hullusti rahdataan tavarat ympäri maata eikä saada välttämättä lähituotteita, mikä olisi kaikenkaikkiaan edullisempaa...