perjantai 12. elokuuta 2011

Tätien ja enojen unikoulu

Leivät jääkaappiin oli oivallinen veto. Viereeni kömpi mies, joka myhäili tyytyväisyyttään. "Vähän oli herkulliset leivät".
Loppujen lopuksi hänellä oli Kampissa 10 minuuttia aikaa ja hän oli ehtinyt lämmittää perunalaatikkonsa uunissa ja syödä. 10 minuuttia ei kuitenkaan ole asiallinen ruokatauon pituus. Kyseinen ongelma, kun siirtymäaika ja ruokatunti on yhdistetty, on kuulema kaikkien tiedossa ja jokaisen kuljettajan riesana. Asialle ei ainakaan toistaiseksi olla tehty mitään. Miehellä on muutaman vuoden päästä ongelmat ihan toista luokkaa. Pitää pohtia, lähteäkö ongelle aamutuimaan vai iltamyöhään...

Lauma nuoria tätejä ja enoja toimii erittäin hyvin unikouluttajina. Ei lapsenlapsella nyt mitään univaikeuksia ole, mutta silloin tällöin kotona omassa huoneessaan nukkuessaan täytyy yöllä herätä ja varmistaa, että äiti ja isi on tallessa. Tarkistuksen seurauksena ajaudutaan helposti tilanteeseen, että olisi kiva päästä isin ja äidin sänkyyn. No sen seurauksena äitinsä sitten aamulla pää turrana kertoo, että on nukkunut sirkkelin kanssa. Isänsä joko nukkuu niin sikeästi tai sitten ei rakennusalan ammattilaisena sirkkeleitä hätkähdä.
Nyt kun Melska on nukkunut kaksi yötä täällä sekalaisen lauman seurana, on ollut hauska seurata, kuinka lapset eri tilanteita hoitavat. En ole tarkoituksella nokkaani pistänyt yöllä heidän huoneeseensa.
Viime yönä johonkin säkkipimeän aikoihin alkoi Melskan taholta kuulua vikinää, joka vaihtui kohta matalaksi ulinaksi. Huoneessa joku täti tai eno kuului kuiskaavan:
- "Nuku vaan, Mella, ei mitään hätää".
Tytön ulina loppui siihen ja koko huone jatkoi nukkumistaan.

Eilen haavan jalkaansa saaneen pojan haava oli parantunut kiitettävästi. Avasimme tänään sidokset ja haava suihkutettiin kunnolla. Sitten poika sai antaa haavalle kunnon ilmakylvyt. Haava on siististi umpeutunut, ei vuoda tai punoita. Laitoimme siihen vain suuren laastarin ilmavasti, jotta pääsee paranemaan. Sählymaalivahdin hommista täytyy vain nyt pitää taukoa, koska polvillaan rypemistä en nyt suositellut. Hyvin kyllä näyttää poika jalkaansa osaavan varoa muutenkin.
Vaikka lapsilla on järjestään jäykkäkouristusrokotukset kunnossa, niin varsinkin suurien haavojen hoidossa täytyy olla tarkkana. Runsas verentulohan puhdistaa haavaa, mutta jos haavaan pääsee hiekkaa tai muuta likaa, on tulehtumisen riski aina huomioitava. Onneksi näitä kolhuja tulee kuitenkin kohtuullisen harvoin.

3 kommenttia:

  1. Hei eikös tossa olis hyvä bisnesidea. Helsinki on täynnä vanhempia jotka eivät kestä kuunnella kitinää yhtää joten järjestät unikoulua teillä. Muksu pariksi yöksi teille lastehuoneeseen ja annetaan homman mennä ihtekseen. Sie velotat järkyttävät summat niiltä vanhemmilta:)

    VastaaPoista
  2. Juu, jos liian halvalla myisit, niin palvelun ostajat luulisivat vielä sekundaksi.

    VastaaPoista
  3. niin se taitaa monesti olla että isommat lapset ne unikoulut jaksaa paremmin ku vanhemmat:)
    toivottavasti saavat mellan vanhemmat jatkossakin nukkua sirkkelinsä kanssa:)

    VastaaPoista