keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Hiihtolomamatka Kierrätyskeskukseen

Pienimpien hiihtolomareissuksi riitti Kierrätyskeskuksessa käynti. Niin ihanat lelut ja kirjat sieltä taas löytyi, että syömään pitää leikkijöitä ihan houkutella. Ekaluokkalaisen valitsemista epämääräisen näköisistä kelmuun pakatuista nyyteistä paljastui kaksi upeaa leikkihevostallia hevosineen ja varusteineen. Kaikki osat olivat tallella ja päälle päin näkee, että niin laadukkaita leluja en olisi kuunaan voinut uutena ostaa kaupasta.
Tirtetan ostokset olivat tutulla linjalla: prinsessatavaraa- leikkipyssyjä- leikkipuhelimia ja vauvanleluja. Tokaluokkalainen poika oli hyvin innoissaan sählypalloista, euron jääkiekkokirjoista ja Teemu Selänteestä kertovasta kirjasta. Kuormakameliksi mukaan otettu isi löysi hyvät aurinkolasit kevätkeleille kahdella eurolla.
Sen verran tohkeissani olin näköjään Kierrätyskeskuksessa tavaroita tonkinut, että minulta oli tyystin jäänyt huomaamatta, että helmikuun ajan kaikki vaatteet myydään puoleen hintaan. Ostoksemme kun tällä kertaa oli lelu- ja kirjavoittoista. Vaatetarjous selittääkin sen väenpaljouden, mikä Lönnrotinkadun myymälässä tänään oli. Venäjän kieli oli myös puheensorinassa hyvin edustettuna.

Tämän illan ilona on minulla pihan yli pesutupaan juoksentelu. Näköjään on niin, että oli minulla kahden sadan tai kahden tuhannen euron pesukone, se kestää sen rapiat 2000 pesukertaa. Nyt vielä panostin koneen huoltoon ja muistin nukkasihdinkin puhdistaa säännöllisesti. Olen asian hyväksynyt, että pesukoneiden hankinta vain kuuluu elämääni säännöllisin väliajoin.
Kaikki, mikä vähänkin liittyy kodinkoneisiin tai tekniikkaan, on niitä asioita, jotka hoidan Pikkuveljen avustuksella. En muista, olenko edes avioliittomme alkuaikoina pohtinut mieheni kanssa, minkä merkkistä pesukonetta aiomme hankkia tai mistä liikkeestä. Nämä kodinkoneasiat kun vain kuuluvat minulle, kun kerran niiden käyttökin on minun vastuullani.

Tänään kerroin miehelleni, että luin yhtenä päivänä "taloudellisesta väkivallasta". Sitä voi esiintyä parisuhteessa, jos toinen puolisoista istuu rahakirstun päällä ja päättää yhteisten rahojen käytöstä yksinvallalla. Kysyin mieheltäni, kokeeko hän olevansa taloudellisen väkivallan uhri, kun minä annan vain rippeitä hänen lompakkoonsa. Miestä moinen ajatus nauratti, eli hän ilmaisi rehellisesti, että on osaansa hyvin tyytyväinen. Eli hänelle sopii mitä mainioimmin, että hänen ei tarvitse pohtia, mihin tienestit sijoitetaan. Tämäkin järjestely sopii minulle oikein hyvin.

9 kommenttia:

  1. Minäkin kuulun kierrätyskeskuksen kannattajiin. Sieltä saa nykyisin niin hyväkuntoista ja uutta tavaraa, että miksipä en kuuluisi! :)

    Saapa nähdä, koska oma pesukoneemme viimein laukeaa. Merkkejä on ollut jo ilmassa.

    VastaaPoista
  2. Voi pesukone sentään, minä tuskin osaisin ottaa konene hajoamisen sinun tyyneydellä. 2000 koneellista, missä ajassa se teillä tulee, saanko udella. Pyykkiä kun ihan varmasti riittää.
    Meillä nuo raha-asiat on vähän samalla tolalla. Mies on ihan tyytyväinen tilanteeseen, samoin minä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kiinalainen pesukone oli minulla 9 kuukautta lähes päivälleen. Pesukertojen määrää nosti luonnollisesti se, että kone on kapasiteetiltaan 6 kg. Boschin kalliiseen koneeseen mahtui 9 kiloa kerralla, mutta kallis remontti olisi siihenkin pitänyt tehdä parin tuhannen kieputuksen jälkeen.

      Onneksi taloyhtiössä on pesutupa. Paljon ei sen varassa huvita olla, kun koneellisen pesu kännykällä maksaen tekee lähes 3e.
      Uutta konetta pohdimme sitten, kun Pikkuveli kotiutuu työmatkalta.

      Poista
  3. Astianpesukone meilläkin hajosi juuri äsken, mutta kyllä se oli kestänytkin noin 20 vuotta ja vähän yli -aikanaan tehtiin kunnon vahvoja koneita. Nyt asentaja kertoikin, että ei tämä uusi tule taatuysti kestämään niin kauan, vaikka meillä pesukertojen määrä on todella paljon vähentynyt kotijoukon supistuttua kahteen.
    Pyykkiä riittää vaan. Onneksi asumme omakotitalossa ja voimme pestä pyykit kuin astiatkin yösähköllä.
    Hieno kierrätyskeskussaalis! sitä mekin käytämme eli lähinnä Missiokaupan kirpputoria

    VastaaPoista
  4. Täällä ilmottautuu niinikään yksi innokas kirpputorien kolaaja. Saksa on luvattu kirpparilöytöjen maa, erityisesti silloin jos puhutaan lasten vaatteista, kengistä, kirjoista ja leluista. Se johtuu siitä, että monissa perheissä on vain yksi lapsi. Lisäksi moni nykyvanhempi on täällä itse kasvanut perheen ainoan lapsena. Siksi Saksa on pullollaan isovanhempia, joilla on yksi ainoa lapsenlapsi ja sitä yhtä muistetaan milloin milläkin yllätyksellä ja lahjalla. Siksi täällä kirpputoreilta löytää vähällä vaivalla vaatteita ja kenkiä, jotka ovat olleet ehkä muutaman kerran käytössä ja sitten liian pieneksi jääneenä kiikutettu eteenpäin. Vain hullu ostaa täällä uutta kaupasta!

    tv Leena

    VastaaPoista
  5. Otatpa tärkeän aiheen esille päivityksen lopussa: taloudellinen väkivalta. Se on suuri ongelma monessa perheessä eikä sitä saisi ohittaa kevyellä olankohautuksella. Lähisuhdeväkivalta on kaiken kaikkiaan hirvittävä asia - ja tämä taloudella sohiminen on vain yksi sivuhaara siitä.

    Mutta kirjoitit tärkeän asian samoissa lauseissasi; teillä se toimii näin ja olette molemmat järjestelyyn sopeutuneet ja tyytyväisiä. Ei voi siis olettakkaan, että omasta kokemuksestasi kirjoittaisin ;)

    Pakko tähän lisätä vielä, että perheväkivalta on yleisen rikoslain alainen rikos. Ei siis enää perhesalaisuus.
    Jospa perheväkivaltaan puututtaisiin ajoissa ja uhrit hakisivat apua ajoissa! Apua on ainakin saatavissa, siitä huolehtii sosiaalitoimi yms. tahot.

    se savolainen täällä paatostaa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, savolainen: sen takia minuakin uutinen taloudellisesta väkivallasta pysähdytti, kun en ollut tullut koskaan ajatelleeksi, että senkinlaista läheissuhteen hyväksikäyttöä voi olla olemassa. Ja siksi asiaa mieheltäkin kysyin, ettei hän vain ole mukautunut tilanteeseen, vaikka haluaisi asioiden olevan toisin. Hän siis vapaasta halustaan suo asioiden olevan niin, että annan hänelle päivän kahvirahat lompakkoon.

      Paatosta vaan, mukavaa keskustella asioista.

      Poista
  6. Kuulosti tuo miehesi kommentti niin kovin tutulta,kuin oma mieheni ois sen sanonut.Minäkin istun kuulemma "raha-kirstun" päällä,ja isännän lompakko on aina tyhjä.

    VastaaPoista
  7. Niin joskushan on ne pienimmät ja halvimmat jutut kivoimpia.

    VastaaPoista