maanantai 20. helmikuuta 2012

Kypäräkö päähän kaupungille?

Kyllä hiukan apea olo tuli tämänpäiväisestä uutisesta. Helsingin Töölössä nainen kuoli katolta pudonneeseen jäiseen lumimassaan aamulla yhdeksän aikoihin.
Itse juoksentelin tänään useaan otteeseen Töölössä ja huomioni kyllä kiinnittyi monelta kerrostalon katolta sojottaviin toistakin metriä pitkiin jääpuikkoihin. Silloin tällöin kuului lähettyviltä rymähdyksiä, kun lämpenevä keli laittoi jäät ja lumet liikkeelle.
Sehän ei kadulla kulkevia yhtään lohduta, eikä turvallisuutta paranna, vaikka vastuu katolla olevista surmansuista on taloyhtiöillä.
Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa, että oli kuitenkin hyvä, että lähdin viemään pojat perille asti Kisahallin hiihtolomatapahtumaan ja kuljetin poikia tiukasti jalkakäytävien ulkoreunoilla.
Jos ei ihan kypärää, niin ainakin pipon ja hupun laitan päähäni seuraavalle kaupunkireissulle. Kun se kypäräkään ei olisi yhtään liioittelua näissä olosuhteissa.

6 kommenttia:

  1. Karmea ja surullinen tapaus.
    Keskustassa on paha kulkea kun jalkakäytävä on vaarallinen eikä ajoradallakaan mahdu liikenteen takia kulkemaan. Onneksi esikaupunkialueilla talot ei ole ihan kadussa kiinni ja lumet mahtuu putoamaan jalkakäytävän ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  2. Mä kaipaisin jonkun insinöörin laskelmia siitä, että mihin se lumi sieltä katolta todennäköisimmi rysähtää, jotta osaisin valita sen turvallisimman paikan. Kun ne jääpuikot toki katketessaan tippuu suoraan alaspäin, mutta jos lumimassa ottaa vauhtia katolta liukuessaan, se ei mun matematiikallani tipukaan suoraan räystäästä alaspäin vaan jatkaa matkaa viistosti kohti ajorataa ja siis juuri sitä jalkakäytävän ulkoreunaa. En tiedä, mutta joku tutkiva journalisti vois mun mielestäni kirjoittaa tästä iltapäivälehtien lööppijutun ja ehkä vaikka hesarin sunnuntainumeroon - tuskin olen ainoa asiaa aprikoinut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään, kun oli kevään ensimmäinen lämmin päivä Helsingissä, tuo matemaattinen ongelma ratkesi itsestään: kun katsoi talon päädystä katuosuutta eteenpäin, katolta pudonneet lumet ja jääkokkareet näkyivät jalkakäytävällä "tuoreena" harjanteena. Kuljimme noin käsivarrenmitan päässä harjanteesta. Samalla sai tietysti varoa ohiajavien autojen louskuttamaa sohjoa.
      Joka tapauksessa tuli olo, että täytyy olla todella tärkeää asiaa, että sinne viitsi lähteä taiteilemaan. Ihan huvikseen ei tehnyt mieli kävellä.
      Lastenrattaiden kanssa liikkuvat saavat myös olla todella varovaisia.

      Poista
  3. Surullinen uutinen!
    Jotenkin tuntuu, että turvallisinta olisi "nuolla seiniä" kun menee paikoilla jossa katolta putoava lumivaara on olemassa. Kun massa ottaa vauhtia katolta, se lentää " eteenpäin" eli ulkoreunoille. Eikä ne jääpuikotkaan rytkähdä maahan vinosti sisäänpäin vaan suoraan tai vinosti ulospäin?
    Mutta turvallisinta lienee vältellä vaarapaikkoja kaikin tavoin jos se vaan on mitenkään mahdollista.
    Uskon, että kaikki kynnelle kykenevät talonhuoltofirmat keikkuvat näinä päivinä katoilla lumia ja jäitä tiputtelemassa. Joten pitää varoa niitä ukkeleitakin jos ovat huonosti varustettuina siellä hommissa ) ;)

    VastaaPoista
  4. Tuntuu todella pahalta. Surullista!

    VastaaPoista