Heli "Kotoisaa arkea"-blogista innostui haastamaan mukaan "Vuoden mutsi"- selontekoon. Kysymykset on ihan hauskoja ja paljastavat vastaajastaan paljon sellaista, mitä ei blogia lukemalla saa selville kovin helposti.
Heljä, blogista "Rouva H - kotiäiti", saa vuorostaan, jos haluaa, kertoa meille omasta äitinä olostaan.
1. TUNNEN ITSENI VUODEN MUTSIKSI, kun viimeinenkin lapsi on muuttanut kotoa omaan huusholliinsa.
2. LAPSIPERHE-ELÄMÄSSÄ HAASTEELLISINTA ON , ikävä kyllä ja rehellisesti sanottuna, saada talous plussan puolelle aina kuunvaihteen jälkeen, kun kaikki laskut on maksettu.
3. SUURIN LAPSELTANI SAAMA KOHTELIAISUUS ON SE, KUN HÄN äitienpäiväyönä herättää minut aamuyöllä pyytääkseen lääkettä ja kyseessä on jo aikuinen poika.
4. KELLO 24 YÖLLÄ OLEN YLEENSÄ peittoni alla hyvin syvässä unessa.
5. KELLO 8 AAMULLA OLEN juonut jo kahdet aamukahvit.
6. HALUAISIN SANOA LAPSENI/LASTENI ISÄLLE, ETTÄ hän on minulle rakkain ja tärkein ihminen maailmassa.
7. HALUAISIN SANOA OMALLE ÄIDILLENI, ETTÄ hän on hyvin rakas ja erittäin tärkeä ja toivon, että Jumala siunaisi häntä vielä monilla elinvuosilla ja että hän saisi olla terve.
8. VIIMEKSI KIROILIN, KUN olin viisivuotias ja äiti pesi sen jälkeen suuni saippualla. Jos "himskatti" on oikea kirosana, niin sitten olen kiroillut viime kesänä. Jos joku asia ottaa minua oikein kovasti nuppiin, riittää harmitteluksi "voi ei" tai jotakin sen suuntaista.
(Kiroilu ei ole ihan vähäpätöinen asia ollenkaan: Raamattu sanoo, että eräänä päivänä olemme tilillä jokaisesta turhaan lausumastamme sanasta. Ja toisekseen: helppo tulkita kirosanan perusteella, keneltä kiroilija apua anelee tukalaan tilanteeseensa.)
9.EN OLE KOSKAAN OSANNUT käyttää kunnolla ompelukonetta ja se harmittaa minua joskus suunnattomasti, kun näppäräsormiset kollegaäidit "surauttelevat" koneillaan vaikka mitä mukavaa lapsilleen.
Yläasteella valitsin teknisen työn tekstiilityön sijaan. Kun muut tytöt ompelivat ompelukoneella, minä rakensin poikien kanssa sähkömoottorin ja kukkalaatikon. Teknisen työn tunteja en kyllä kadu; monta hyvää oppia sain.
10. PARASTA, MITÄ HOUSUT JALASSA JA ILMAN LAPSIA VOI TEHDÄ, ON jumpata miehen kanssa talvipakkasessa parvekkeella. Ilman housuja ei tarkene ja lapset ei taatusti halua mukaan parvekkeelle voimistelemaan, kun se on kuulema niin "kauhean noloa, kun kaikki näkee".
Ja uutta haastetta pukkaa blogissani.
VastaaPoistaKiitos, käyn kurkistamassa.
PoistaSanoisin tuosta kiroilusta, että se voi olla myös erittäin piintynyt tapa, kuten mulla. Meillä kotona isä kiroili ihan valtavasti ja mä olen sitä samaa tehnyt teinistä asti. Edelleen lipsahtaa kyllä vähän joka väliin, etenkin hermostuneena.. en tiiä miten moisesta tavasta pääsis. Onneks meillä ei lapsille ole tarttunut. Heti huomautan, jos niiltä pääsee edes viattomampikin ruma sana. Mutta tää oma "noituminen" on kyllä niin takaraivossa, että todella vaikea siitä päästä.. en silti ajattele, että tällä keltään apua anelen. Se on vain tapa, toki ruma sellainen.
VastaaPoistaNeuvon sulle samaa, kuin kynsiäänpureskeleville lapsille: se täytyy vain lopettaa... jos haluat päästä tavasta eroon.
PoistaEnsinnä: ihania vastauksia sulla! Tuli mieleen yksi oma äitienpäiväyö, kun silloinen kuopus kirkui korvasärkyä ja aikani häntä kanniskeltuani lähdin köröttämään päivystykseen. Laitoin viestin miehen kännykkään ETTEI HUOLESTUISI vaikka rouva ei olekaan vieressä (kanniskelin lasta silloin keittiössä ettei muu perhe häiriintyisi). Yö kääntyi aamuksi kun ihanassa kuulaassa toukokuun aamussa ajelimme vaavin kans kotiin, lääke alkoi vaikuttaa ja vihdoin pääsimme köllähtämään vällyihin. Noin puolentunninpäästä perhe ryntäsi herättämään lauluilla kun ei kukaan ollut huomioinut meidän yöllistä poistumista saati lukenut viestiä :)))))
VastaaPoistaJa kiroilusta olen kyllä samaa mieltä, että se on inhottavaa ja turhaa,mutta en olisi kuitenkaan ihan niin ankara siitä että se nyt kadotukseen veisi. Jos yksinään varpaansa lyödessään sanoo "kirosanan" tai "oijoi", niin eihän sillä sen syvällisempää merkitystä ole, ihan oikeasti.Eriasia on jos tarkoittaa sanomisellaan juuri jotakin pahaa.
En silti tarkoita että sananen olisi jotenkin vähäpätöinen, mutta ei pidä liikaa vauhkoillakaan mun mielestä.
Ihania ajatuksia!
VastaaPoista