Juhlijoita

Saatoin tänään koululle hyvin hienoa ja jännittynyttä väkeä. Kaisalla Ja Miikalla on tänään itsenäisyyspäivän tanssiaiset ja kaupunginjohtajan vastaanotto Finlandia-talossa ja pukeutuminen oli sen mukaista. Kaisa pääsi juhliin poikkeuksellisesti mukaan kolmasluokkalaisena, koska neljännen luokan pojat tarvitsivat tanssipareja ja pienestä koulusta oli muutenkin kovin niukasti lähtijöitä.

Saara oli hieno ja onnellinen sen takia, että oli saanut eilen uudenuutukaiset valkoiset talvisaappaat. Minua oikeasti liikutti, kuinka lapsi voi ilahtua niin paljon uusista jalkineista. Saaran herääminen oli tänä aamuna hyvin helppoa ja hän vetäisi ensimmäiseksi saappaat jalkaansa. Koululla sitten huomasimme, että kauniit, paljaat varpaat sieltä saappaista löytyikin. Onneksi koulun löytötavarakorista löytyi jonkun sukat, jotka kiskaisin Saaran jalkaan.

Eilen meillä oli perhepiirissä iloista juhlaa, kun isin äiti ja sisarukset kävivät onnittelemassa 60-vuotiasta. Juhla oli kirjaimellisesti kotoisa, koska olohuoneen pyykkikoreja ja kuivaustelineitä ei voinut piilottaa minnekään. Mutta emme me ehtineet kiinnittää mitään huomiota pyykkeihin, kun oli niin paljon hauskaa juteltavaa. En ollut keskittynyt makeiden herkkujen laittamiseen, vaan vieraat saivat heti tultuaan lohikeittolautasen eteensä ja jälkiruuaksi kahvia ja isin lempitäytekakkua.

Eilinen päivä osoitti taas sen, miten paljon pienikin muistaminen saajaansa ilahduttaa. Isi oli hyvin iloinen myös kortista, jossa pappa ajaa moottoripyörällä kissa kyydissä.

Olen levännyt hyvin kouluhaasteiden jälkeen ja nauttinut täysillä lasten seurasta (kyllä, kyllä: puolisonkin). Joulustressiä minulla ei ole ollut enää vuosiin, koska minulla ei ole mitään pakkomielteitä joulunvieton suhteen. Minun ei tarvitse siivota, ei lähettää kortteja, ei ostaa lahjoja, ei leipoa, ei valmistella, vaan teen mitä haluamme, ehdimme ja mihin rahat riittää. Joulu on ihan väärä vuodenaika perheenäidin purkaa ärtymystään läheisilleen, kun pakkomielteet ei täyty. Toki yritän muistaa, että joulu on lapsille odotettu ja mieluinen juhla-aika ja heille teen jouluun muistoja ja hyvää mieltä. Meillä luonnollisesti joulunaikaan vaikuttaa myös se, että perheen työssäkäyvillä joulu ei tarkoita lomaa, vaan työtä voi olla minä päivänä tahansa, mihin aikaan hyvänsä. Tuo seikka poissulkee myös joulun vieton talolla, vaikka houkutteleva ajatus olisikin.

Kun minulla on ollut tämän syksyn koulu vastapainona, niin nautin suunnattomasti, kun saan vapaapäivinä tehdä kaikessa rauhassa kotitöitä. Nytkin sitä nautintoa on täällä yllinkyllin tarjolla.
Isi sai eilen naapurinmummolta suklaakonvehtirasian synttärilahjaksi. Taidanpa kuitenkin ensin ehdottaa isille, että maistellaan vähän joka sorttia kahvin kanssa.